Silence de La Nuit
Tämä on virtuaalihevonen.
160cm, ruunikko trakehner-ori
Estepainotteinen (Vaativa B, 140cm)
Jalostuskäytössä, kilpailee myös
Syntynyt 01.08.2010
Täyttänyt 3 vuotta 22.02.2011
Nyt 16-vuotias
Kasvattanut Ann Avramov, Saksa (evm)
Tuonut re-elect
Omistaa Crimis (VRL-10480) / Escapisme
Rekisterinumero VH11-021-0235
Kiitokset kuvista Suvi Laukkanen
Estepainotteinen (Vaativa B, 140cm)
Jalostuskäytössä, kilpailee myös
Syntynyt 01.08.2010
Täyttänyt 3 vuotta 22.02.2011
Nyt 16-vuotias
Kasvattanut Ann Avramov, Saksa (evm)
Tuonut re-elect
Omistaa Crimis (VRL-10480) / Escapisme
Rekisterinumero VH11-021-0235
Kiitokset kuvista Suvi Laukkanen
Esteratsastusjaoksen laatuarvostelu 30.09.2017
6,5 + 41 + 15 + 12 + 15 = 89,5p. -> ERJ-III
6,5 + 41 + 15 + 12 + 15 = 89,5p. -> ERJ-III
Mamman mussukka vai oikea pirulainen?
Silence de La Nuit, tutuille vain Nutte, on perusori; hieman hankala, mutta oikein käsiteltynä upea kuin mikä.
Tavatessaan uusia ihmisiä Nutte heti mahtailee; pää korkealla ja sieraimet suurina. Ori kuopii maata ja luimistelee. Jos hevosta lähestyy varomattomasti, se voi "hyökätä" kohti ihan vain pelotellakseen. Se ei pure. Nuttea ei saa pelätä, sillä silloin se muuttuu vain hankalammaksi. On heti alkukäsittelyssä näytettävä, ettei sitä pelätä ja ettei se saa tehdä mitä haluaa. Jos Nutte käyttäytyy huonosti, sille on ärähdettävä tuimasti ja tarvittaessa tönäistä takaisin.
Hoidettaessa ori on ehdottomasti sidottava kiinni, mielellään kahdelta puolelta, sillä muuten se karkaa välittömästi. Solmu on tehtävä huolellisesti, Nutte ei oikein tykkää olla kiinni. Niinpä ori voi tepastella rauhattomasti harjatessa, mutta hiljainen rupattelu yleensä rauhoittaa tätäkin villikkoa. Ori arastelee päätään, mutta on vain pysyttävä rauhalisena ja yritettävä kärsivällisesti. Kavioita puhdistaessa kannattaa varoa varpaitaan, sillä huomatessaan jotain kiinnostavaa ori saattaa huitoa jaloillaan. Nutte on liikuntaa rakastava otus, joten yleensä varustus ei tuota ongelmia. Huonolla päällä ollessaan sattaa kuitenkin riuhtoa päätään suitsien kanssa.
Taluttaessa vain tiukka ote riimunnarusta, ja se sujuu.
Tavatessaan uusia ihmisiä Nutte heti mahtailee; pää korkealla ja sieraimet suurina. Ori kuopii maata ja luimistelee. Jos hevosta lähestyy varomattomasti, se voi "hyökätä" kohti ihan vain pelotellakseen. Se ei pure. Nuttea ei saa pelätä, sillä silloin se muuttuu vain hankalammaksi. On heti alkukäsittelyssä näytettävä, ettei sitä pelätä ja ettei se saa tehdä mitä haluaa. Jos Nutte käyttäytyy huonosti, sille on ärähdettävä tuimasti ja tarvittaessa tönäistä takaisin.
Hoidettaessa ori on ehdottomasti sidottava kiinni, mielellään kahdelta puolelta, sillä muuten se karkaa välittömästi. Solmu on tehtävä huolellisesti, Nutte ei oikein tykkää olla kiinni. Niinpä ori voi tepastella rauhattomasti harjatessa, mutta hiljainen rupattelu yleensä rauhoittaa tätäkin villikkoa. Ori arastelee päätään, mutta on vain pysyttävä rauhalisena ja yritettävä kärsivällisesti. Kavioita puhdistaessa kannattaa varoa varpaitaan, sillä huomatessaan jotain kiinnostavaa ori saattaa huitoa jaloillaan. Nutte on liikuntaa rakastava otus, joten yleensä varustus ei tuota ongelmia. Huonolla päällä ollessaan sattaa kuitenkin riuhtoa päätään suitsien kanssa.
Taluttaessa vain tiukka ote riimunnarusta, ja se sujuu.
Päästessään kentälle Nutte on innokas ja voi tanssahdella sinne tänne. Aina se ei jaksaisi keskittyä koulukiemuroihin, vaikka se siinä taitava onkin - jos jaksaa yrittää. Esteistä Nutte tykkää enemmän ja on heti korvat höröllä ja lihakset jännittyneenä, kun näkee esteet. Nutte on nopea ja notkea, ja se tulee esteelle yleensä vauhdikkaasti. Ori hyppää kevyesti, ja laskeutuminenkin on miellyttävän höyhenenkevyt. Ratsastajan on helppo pysyä selässä korkeillakin esteillä, niin tasaiset askeleet ja hypyt Nutella on. Nutte on taitava myös tiukissa kulmissa, eivätkä esteet tuota sille yleensä mitään vaikeuksia. Toki sekin on kuolevainen, joten silläkin on rajansa.
Maastossa Nutte sopii vain kokeneille (kuten kyllä yleensäkin). Nutte on melko herkkä reagoimaan kaikkeen ympärillä olevaan, ja se saattaa yhtäkkiä hypähtää pystyyn tai sivulle, tai mitä tahansa. Arvaamattomuudestaan huolimatta ori on kuitenkin ihana ratsu, onhan sillä niin upeat liikkeet ja reipas luonne. Maastoesteet Nuten kanssa ovat jotain, mikä pitää itse kokeka.
Nutessa on reippaasti kilpailumieltä, se haluaa aina olla paras. Siksi esimerkiksi laukkapätkä maastossa kehkeytyy hyvin nopeasti kovaan kilpailuun. Tästä on hyötyä myös kisoissa, sillä ori yrittää aina parhaansa katsojien silmien alla.
Maastossa Nutte sopii vain kokeneille (kuten kyllä yleensäkin). Nutte on melko herkkä reagoimaan kaikkeen ympärillä olevaan, ja se saattaa yhtäkkiä hypähtää pystyyn tai sivulle, tai mitä tahansa. Arvaamattomuudestaan huolimatta ori on kuitenkin ihana ratsu, onhan sillä niin upeat liikkeet ja reipas luonne. Maastoesteet Nuten kanssa ovat jotain, mikä pitää itse kokeka.
Nutessa on reippaasti kilpailumieltä, se haluaa aina olla paras. Siksi esimerkiksi laukkapätkä maastossa kehkeytyy hyvin nopeasti kovaan kilpailuun. Tästä on hyötyä myös kisoissa, sillä ori yrittää aina parhaansa katsojien silmien alla.
Suku on pahin.. Vai onko sittenkään?
i. Sir Hermann FRA evm trak, 163 cm, prt |
ii. Sin In Talent |
ie. Fleuer | |
e. La Peur La Nuit evm trak, 162 cm, tprn |
ei.La Lache |
ee. Perle |
iii. Starintalent xx
iie. Sinmonster
iei. Drandiaux
iee. Patte D'
eii. Lin
eie. Frankais
eei. Hitzock
eee. Assez D'or
Isä Sir Hermann FRA on punarautias, 163cm korkea, estepainotteinen trakehner-ori joka on hyvin tunnettu esteratsastuspiireissä kotimaassaan Saksassa, että muualla Euroopassa. Tämä herra on nimittäin kisannut säännöllisesti ympäri Eurooppaa ja menestystäkin on tullut sen mukaisesti. Sir Hermann FRA on kylläkin nyt jo varsinaiselle eläkkeelle jäätyään hidastanut kisatahtiaan, mutta silti kisoissa käydään edelleen satunnaisesti sillä orin omistajan tavoitteena on saada nostettua esteratsastusjaoksen laatuarvostelun toinen palkinto ensimäiseen palkintoon. Jälkeläisiä Sir Hermann FRA on jättänyt jälkeensä tällä hetkellä viisitoista kappaletta, mutta voi olla että muutama tulee lisää ennen kuin aika jättää orista.
Isänemä Fleuer oli rautias, 161cm korkea trakehner-tamma, joka omisti koko elämänsä esteratsastukselle. Tällä tammalla kisattiin nimittäin ympäri Euroopan ja satunnaisesti myös Euroopan ulkopuolella ja menestystäkin karttui todella paljon. Fleuerin varsoja kyseltiin esteratsukasvattajien toimesta jo paljon ennen kuin ensimäistäkään varsaa oli edes suunniteltu ja varsojen kysyntä jatkui edelleen kun varsottaminen lopetettiin kokonaan viiden varsan jälkeen. Fleuer käytiin myös kantakirjaamassa kotimaassaan Saksassa toisella palkinnolla.
Isänemänisä Drandiaux oli tummanrautias, 160cm korkea trakehner-ori, jolla kisattiin hyvin ahkerasti esteratsastuksessa aina siihen saakka, kunnes ori loukkaantui todella pahasti eräissä kisoissa. Menestystä kerkesi kumminkin karttumaan ja jo pelkästään siihen saakka hankituilla sijoituksilla ja voitoilla, sekä jälkeläisnäytöllä Drandiaux sai esteratsastusjaoksen laatuarvostelusta kolmannen palkinnon. Tuon tapaturmaisen loukkaantumisen jälkeen ori siirtyi kokonaan jalostukseen ja jälkeläisiä se saikin elämänsä aikana yhteensä kaksikymmentäviisi kappaletta.
Isänemänemä Patte D' oli 165cm korkea, rautias, esteratsastuspainotteinen trakehner-tamma, jonka omistajalla oli erittäin suuret suunnitelmat tamman varalle, mutta toteuttamiskykyä hyvin vähän. Patte D':n omistaja nimittäin suunnitteli hankkivansa ainakin jossain vaiheessa esteratsastusjaoksen laatuarvostelusta ensimäisen palkinnon, mutta vaikka sijoitukset, luonne ynnämuu vaikuttava olisikin tuohon palkintoon riittänyt ei Patte D':n omistaja saanut kumminkaan ikinä aikaiseksi viedä tammaa kyseiseen laatuarvosteluun.
Isänisä Sin In Talent oli punarautias, 164cm korkea trakehner-ori joka syntyi alunperin vahinkovarsana, mutta josta kehittyi kasvaessaan erinomainen esteratsu. Vaikka kuulostaakin siis ilkeältä sanoa, niin Sin In Talent oli omistajalleen erinomainen ratsuhankinta halvalla. Ori nimittäin pärjäsi esteratsastuksessa erinomaisen hyvin heti ensimäisistä kisoista lähtien ja menestys jatkui aina eläkepäiviin saakka. Sin In Talent palkittiin myös esteratsastusjaoksen laatuarvostelussa toisella palkinnolla, sekä kantakirjattiin ensimäisellä palkinnolla.
Isänisänemä Sinmonster oli punarautias, 166cm korkea trakehner-tamma, jolla kisattiin hyvin ahkerasti esteratsastuksessa sen kotimaassa Saksassa. Vaikka tamma olikin luonteeltaan erittäin kipakka ja pippurinen neiti, niin jollain tapaa se osasi aina rauhoittua juuri ennen kisatilannetta niin, että ratsukko suorastaan loisti esteillä. Sijoituksia, sekä voittoja kertyi tasaiseen tahtiin ja jalostustammaksi jäätyään Sinmonster saikin yhteensä neljä kappaletta jälkeläisiä jatkamaan esteuraansa.
Isänisänisä Starintalent xx oli rautias, 162cm korkea englantilainen täysiverinen-ori joka kisasi ensimäiset pari vuotta elämästään laukkaratsastuksessa, mutta kun todettiin ettei se ole ollenkaan tälle herralle sopiva laji, niin se omistaja uudelleenkouluttu Starintalent xx:n esteratsastukseen. Esteillä sijoituksia tuli huomattavasti paremmin kuin laukoissa, vaikka sijoitusmäärä ei jäänytkään päätä huimaavaksi. Starintalent xx:sää oli tarkoitus käyttää jalostukseen ainoastaan saman rotuisille tammoille, mutta yksi vahinkovarsakin pääsi syntymään trakehner-tamman kanssa.
Emä La Peur La Nuit on tummanpunaruunikko, 162cm korkea, esteratsastuspainotteinen trakehner-tamma, jonka pääsääntöinen homma on toimia esteratsujalostukseen soveltuvana jalostustammana, mutta joka käy välillä pyörähtämässä myös esteratsastuskisoissa. Menestystä onkin tullut ihan kivasti niistä kisoista, joihin La Peur La Nuit on ilmoitettu, mutta koska käytyjä kisoja ei ole kumminkaan paljoa, niin ei voida vielä mistään estetykistä puhua. Tamma on kumminkin kantakirjattu toisella palkinnolla ja ensimäinen palkintokin jäi vain parin pisteen päähän. Jälkeläisiä La Peur La Nuitilla on tällä hetkellä kuusi kappaletta ja saapa nähdä, tuleeko vielä lisää ajan kuluessa.
Emänisä La Lache oli tummanruunikko, 167cm korkea trakehner-ori, joka oli oikeastaan yleispainotteinen, mutta kisasi siitä huolimatta enemmän estekisoissa. La Lache pärjäsi kylläkin sekä koulu-, että esteratsastuksessa, mutta hiukan vauhdikkaamman luonteensa vuoksi soveltui ehdottomasti paremmin esteradoille. Vauhdikkuudesta huolimatta tämä ori oli ehdottoman kiltti luonteeltaan ja tuota kiltteyttä pyrittiinkin periyttämään mahdollisimman monelle varsalle. Jälkeläisiä La Lache saikin elämänsä aikana yhteensä viisitoista kappaletta.
Emänisänemä Frankais oli ruunikko, 165cm korkea trakehner-tamma joka kilpaili pääasiassa kouluratsastuksessa, mutta jolla käytiin myös muutamissa esteratsastuskisoissa pyörähtämässä. Menestystä tuli molemmissa lajeissa ihan kivasti, vaikka sijoituksia tuli tietenkin enemmän kouluratsastuksessa jossa tammalla kisattiin enemmän. Frankais käytiin sen elämän aikana myös kantakirjaamassa kolmannella palkinnolla ja varsoja tamma sai elämänsä aikana yhteensä viisi kappaletta.
Emänisänisä Lin oli tummanruunikko, 169cm korkea trakehner-ori, joka oli painottunut vain ja ainoastaan esteratsastukseen. Orilla käytiin usein ja monissa esteratsastuskisoissa, joten ei mikään ihmekään että sijoituksia tuli kerättyä tälle herralle suuri kasa. Loppujen lopuksi Lin joutui jäämään kisaeläkkeelle vain 14-vuoden iässä, sillä liian tiheä kisatahti pilasi orin jalat täysin. Kisaeläkkeelle jäätyään ori keskittyi jalostusorin tehtäviin ja jälkeläisiä tälle herralle syntyikin sen elämän aikana huimat viisikymmentä kappaletta.
Emänemä Perle oli 160cm korkea, punaruunikko, esteratsastuspainotteinen trakehner-tamma, jolla kisattiin todella ahkerasti kirjaimellisesti joka puolella maailmaa ja sijoituksiakin karttui ihan kivasti jopa Amerikasta saakka. Perlen omistaja oli nimittäin jollain tapaa hyvin suuruuden hullu ja siksi hän halusi niinsanotusti levittää sanaa tammastaan joka puolelle, jotta varsoille löytyisi helposti hyvä koti kun niiden aika tulisi. Jollain tapaa tuo sanan levitys toimikin ja kaikki Perlen viisi varsaa myytiin melkein samantien ja ostajat joutuivat käymään niistä kiivasta tarjoussotaa.
Emänemänisä Hitzock oli 160cm korkea, punaruunikko trakehner-ori jolla kilpailtiin paljon, mutta silti maltillisesti esteratsastuskisoissa. Sijoituksiakin ori sai kerättyä nimiinsä ihan kiitettävästi, varsinkin kun ottaa huomioon että Hitzockilla ei todellakaan himokisattu tai muutenkaan liioiteltu kisaosallistumisissa. Tämä herra palkittiinkin elämänsä aikana esteratsastusjaoksen laatuarvostelussa ensimäisellä palkinnolla ja Hitzock kantakirjattiin toisella palkinnolla. Jälkeläisiä tämä ori kerkesi saamaan elämänsä aikana yhteensä kaksitoista kappaletta, jotka kaikki ovat jatkaneet isänsä uravalintaa.
Emänemänemä Assez D'or oli 163cm korkea, punaruunikko trakehner-tamma joka oli suoraan sanottuna täysin omistajansa lellivauva. Tamman kanssa ei nimittäin pahemmin harrastettu yhtikäs mitään ja niinpä minkäänlaista mainittavaa menestystä ei päässyt kertymään. Kumminkin tuosta menestyksen puutteesta huolimatta Assez D'orin varsoja alettiin kyselemään jo hyvissä ajoin tamman erinomaisesta estesuvusta johtuen. Niinpä Assez D'orin omistajalla ei ollut minkäänlaisia ongelmia löytää tamman seitsemälle varsalle hyviä ja harrastavia koteja.
Sukuselvityksen meille kirjoitti *lumienkuli*, kiitos.
Isänemä Fleuer oli rautias, 161cm korkea trakehner-tamma, joka omisti koko elämänsä esteratsastukselle. Tällä tammalla kisattiin nimittäin ympäri Euroopan ja satunnaisesti myös Euroopan ulkopuolella ja menestystäkin karttui todella paljon. Fleuerin varsoja kyseltiin esteratsukasvattajien toimesta jo paljon ennen kuin ensimäistäkään varsaa oli edes suunniteltu ja varsojen kysyntä jatkui edelleen kun varsottaminen lopetettiin kokonaan viiden varsan jälkeen. Fleuer käytiin myös kantakirjaamassa kotimaassaan Saksassa toisella palkinnolla.
Isänemänisä Drandiaux oli tummanrautias, 160cm korkea trakehner-ori, jolla kisattiin hyvin ahkerasti esteratsastuksessa aina siihen saakka, kunnes ori loukkaantui todella pahasti eräissä kisoissa. Menestystä kerkesi kumminkin karttumaan ja jo pelkästään siihen saakka hankituilla sijoituksilla ja voitoilla, sekä jälkeläisnäytöllä Drandiaux sai esteratsastusjaoksen laatuarvostelusta kolmannen palkinnon. Tuon tapaturmaisen loukkaantumisen jälkeen ori siirtyi kokonaan jalostukseen ja jälkeläisiä se saikin elämänsä aikana yhteensä kaksikymmentäviisi kappaletta.
Isänemänemä Patte D' oli 165cm korkea, rautias, esteratsastuspainotteinen trakehner-tamma, jonka omistajalla oli erittäin suuret suunnitelmat tamman varalle, mutta toteuttamiskykyä hyvin vähän. Patte D':n omistaja nimittäin suunnitteli hankkivansa ainakin jossain vaiheessa esteratsastusjaoksen laatuarvostelusta ensimäisen palkinnon, mutta vaikka sijoitukset, luonne ynnämuu vaikuttava olisikin tuohon palkintoon riittänyt ei Patte D':n omistaja saanut kumminkaan ikinä aikaiseksi viedä tammaa kyseiseen laatuarvosteluun.
Isänisä Sin In Talent oli punarautias, 164cm korkea trakehner-ori joka syntyi alunperin vahinkovarsana, mutta josta kehittyi kasvaessaan erinomainen esteratsu. Vaikka kuulostaakin siis ilkeältä sanoa, niin Sin In Talent oli omistajalleen erinomainen ratsuhankinta halvalla. Ori nimittäin pärjäsi esteratsastuksessa erinomaisen hyvin heti ensimäisistä kisoista lähtien ja menestys jatkui aina eläkepäiviin saakka. Sin In Talent palkittiin myös esteratsastusjaoksen laatuarvostelussa toisella palkinnolla, sekä kantakirjattiin ensimäisellä palkinnolla.
Isänisänemä Sinmonster oli punarautias, 166cm korkea trakehner-tamma, jolla kisattiin hyvin ahkerasti esteratsastuksessa sen kotimaassa Saksassa. Vaikka tamma olikin luonteeltaan erittäin kipakka ja pippurinen neiti, niin jollain tapaa se osasi aina rauhoittua juuri ennen kisatilannetta niin, että ratsukko suorastaan loisti esteillä. Sijoituksia, sekä voittoja kertyi tasaiseen tahtiin ja jalostustammaksi jäätyään Sinmonster saikin yhteensä neljä kappaletta jälkeläisiä jatkamaan esteuraansa.
Isänisänisä Starintalent xx oli rautias, 162cm korkea englantilainen täysiverinen-ori joka kisasi ensimäiset pari vuotta elämästään laukkaratsastuksessa, mutta kun todettiin ettei se ole ollenkaan tälle herralle sopiva laji, niin se omistaja uudelleenkouluttu Starintalent xx:n esteratsastukseen. Esteillä sijoituksia tuli huomattavasti paremmin kuin laukoissa, vaikka sijoitusmäärä ei jäänytkään päätä huimaavaksi. Starintalent xx:sää oli tarkoitus käyttää jalostukseen ainoastaan saman rotuisille tammoille, mutta yksi vahinkovarsakin pääsi syntymään trakehner-tamman kanssa.
Emä La Peur La Nuit on tummanpunaruunikko, 162cm korkea, esteratsastuspainotteinen trakehner-tamma, jonka pääsääntöinen homma on toimia esteratsujalostukseen soveltuvana jalostustammana, mutta joka käy välillä pyörähtämässä myös esteratsastuskisoissa. Menestystä onkin tullut ihan kivasti niistä kisoista, joihin La Peur La Nuit on ilmoitettu, mutta koska käytyjä kisoja ei ole kumminkaan paljoa, niin ei voida vielä mistään estetykistä puhua. Tamma on kumminkin kantakirjattu toisella palkinnolla ja ensimäinen palkintokin jäi vain parin pisteen päähän. Jälkeläisiä La Peur La Nuitilla on tällä hetkellä kuusi kappaletta ja saapa nähdä, tuleeko vielä lisää ajan kuluessa.
Emänisä La Lache oli tummanruunikko, 167cm korkea trakehner-ori, joka oli oikeastaan yleispainotteinen, mutta kisasi siitä huolimatta enemmän estekisoissa. La Lache pärjäsi kylläkin sekä koulu-, että esteratsastuksessa, mutta hiukan vauhdikkaamman luonteensa vuoksi soveltui ehdottomasti paremmin esteradoille. Vauhdikkuudesta huolimatta tämä ori oli ehdottoman kiltti luonteeltaan ja tuota kiltteyttä pyrittiinkin periyttämään mahdollisimman monelle varsalle. Jälkeläisiä La Lache saikin elämänsä aikana yhteensä viisitoista kappaletta.
Emänisänemä Frankais oli ruunikko, 165cm korkea trakehner-tamma joka kilpaili pääasiassa kouluratsastuksessa, mutta jolla käytiin myös muutamissa esteratsastuskisoissa pyörähtämässä. Menestystä tuli molemmissa lajeissa ihan kivasti, vaikka sijoituksia tuli tietenkin enemmän kouluratsastuksessa jossa tammalla kisattiin enemmän. Frankais käytiin sen elämän aikana myös kantakirjaamassa kolmannella palkinnolla ja varsoja tamma sai elämänsä aikana yhteensä viisi kappaletta.
Emänisänisä Lin oli tummanruunikko, 169cm korkea trakehner-ori, joka oli painottunut vain ja ainoastaan esteratsastukseen. Orilla käytiin usein ja monissa esteratsastuskisoissa, joten ei mikään ihmekään että sijoituksia tuli kerättyä tälle herralle suuri kasa. Loppujen lopuksi Lin joutui jäämään kisaeläkkeelle vain 14-vuoden iässä, sillä liian tiheä kisatahti pilasi orin jalat täysin. Kisaeläkkeelle jäätyään ori keskittyi jalostusorin tehtäviin ja jälkeläisiä tälle herralle syntyikin sen elämän aikana huimat viisikymmentä kappaletta.
Emänemä Perle oli 160cm korkea, punaruunikko, esteratsastuspainotteinen trakehner-tamma, jolla kisattiin todella ahkerasti kirjaimellisesti joka puolella maailmaa ja sijoituksiakin karttui ihan kivasti jopa Amerikasta saakka. Perlen omistaja oli nimittäin jollain tapaa hyvin suuruuden hullu ja siksi hän halusi niinsanotusti levittää sanaa tammastaan joka puolelle, jotta varsoille löytyisi helposti hyvä koti kun niiden aika tulisi. Jollain tapaa tuo sanan levitys toimikin ja kaikki Perlen viisi varsaa myytiin melkein samantien ja ostajat joutuivat käymään niistä kiivasta tarjoussotaa.
Emänemänisä Hitzock oli 160cm korkea, punaruunikko trakehner-ori jolla kilpailtiin paljon, mutta silti maltillisesti esteratsastuskisoissa. Sijoituksiakin ori sai kerättyä nimiinsä ihan kiitettävästi, varsinkin kun ottaa huomioon että Hitzockilla ei todellakaan himokisattu tai muutenkaan liioiteltu kisaosallistumisissa. Tämä herra palkittiinkin elämänsä aikana esteratsastusjaoksen laatuarvostelussa ensimäisellä palkinnolla ja Hitzock kantakirjattiin toisella palkinnolla. Jälkeläisiä tämä ori kerkesi saamaan elämänsä aikana yhteensä kaksitoista kappaletta, jotka kaikki ovat jatkaneet isänsä uravalintaa.
Emänemänemä Assez D'or oli 163cm korkea, punaruunikko trakehner-tamma joka oli suoraan sanottuna täysin omistajansa lellivauva. Tamman kanssa ei nimittäin pahemmin harrastettu yhtikäs mitään ja niinpä minkäänlaista mainittavaa menestystä ei päässyt kertymään. Kumminkin tuosta menestyksen puutteesta huolimatta Assez D'orin varsoja alettiin kyselemään jo hyvissä ajoin tamman erinomaisesta estesuvusta johtuen. Niinpä Assez D'orin omistajalla ei ollut minkäänlaisia ongelmia löytää tamman seitsemälle varsalle hyviä ja harrastavia koteja.
Sukuselvityksen meille kirjoitti *lumienkuli*, kiitos.
Isin tytöt
Nutte on tarjolla evm-sukuisille puoliveritammoille ja tarvittaessa muillekin (jos haluat esimerkiksi ratsuponivarsan), kaikkia saa siis näyttää!
01.12.12 - trak-t. Escapis Nightship (EV-I) - e. Nightliner / om. Filmür
01.12.12 - trak-t. Escapis Nightship (EV-I) - e. Nightliner / om. Filmür
Pannaan meneen!
29.4.2013 Estevalmennus, Seesami
Crimis oli juuri lopettamassa varustusta, kun kaarsin paikalle uudenkarhealla lava-autollani. Tervehdin paria tallityöntekijää ja suuntasin katseeni Nutteen, joka näytti innokkaalta korvat hörössä seisoessaan. Hymyilin aurinkoisesti, ja kerroin meneväni hiekkakentälle kokoamaan esteitä harjoituksia varten. Crimis kertoi verryttelevänsä Nuten valmiiksi ruohokentällä, ettei valmennusaikaa tuhraantuisi siihen. Käännyin kentälle päin ja näin silmäkulmastani, kuinka hevonen ratsastajineen lähti kävelemään kohti ruohopohjaista kenttää. Mietin miten saisin Nuten hyppäämään niin kuin ratsastaja tahtoisi, eikä niin miten hevonen itse tahtoisi. Päätin aloittaa viiden esteen jumppasarjalla, ja säädin aloituskorkeudeksi 70cm, joka varmasti taipuisi notkealta hevoselta todella hyvin. Kannoin hikipäässä esteitä ja kannattimia paikoilleen, ja kun viimein olin valmis, oli Crimiskin jo saapunut kentälle. Tapansa mukaan Nutte tanssahteli ympäriinsä, katsellen innostuneena pystyttämiäni esteitä.
Naurahdin ja kerroin homman nimen, jonka ratsastajakin oli esteet huomattuaan älynnyt. Kehotin Crimisiä kiinnittämään huomiota siihen, miten Nutte kuunteli apuja. Tällä kertaa, - ihme kyllä – hevonen kuunteli todella hyvin, liekö sitten kovan harjoittelun tulos? Hymähdin hämmästyneenä, nostin jumppasarjan metriin, ja muistutin ratsastajaa jaloista, jotka eivät saaneet heilua, ettei hevonen saisi liikaa vääriä apuja. Crimis kuunteli minua hyvin ja tällä kertaa jalat pysyivät oikeilla paikoilla melko hyvin. Tämä olisikin läksy, ennen seuraavaa valmennuskertaa. Metrin jumppasarjaa pari kertaa hyvin tuloksin hypättyjen kertojen jälkeen pyysin ratsastajaa kävelyttämään Nuttea hieman, siirtäessäni esteitä pieneksi radaksi. Hikipisaroiden valuessa niskaani pitkin, olin viimein saanut esteet roudattua paikoilleen. Vaikeensin tehtävää nostamalla esteet 125 senttisiksi, jolloin Nutte joutuisi nostamaan koipiaan enemmän ja keskittymään hyppyyn sataprosenttisesti. Kerroin estejärjestyksen ja annoin ratsukolle luvan aloittaa radan. Kaikin puolin rata onnistui hyvin, lukuun ottamatta kohtia jolloin Nuten keskittyminen häiriintyi jostain kumman syystä, ja puomit kolisivat alas.
Pari kertaa radan hypättyään, oli aika lopettaa, päivä oli helteinen ja selvästi hevosellakin oli jo kuuma. Kiitin hyvästä kuuntelusta ja ohjeiden noudattamisesta, sekä kerroin seuraavan kerran ”läksyn”, joka oli ratsastajan jalkojen paikat ja Nuten keskittymiskyvyn nosto. Taputin kosteaa hevosta pari kertaa ja aloin koota esteitä niille tarkoitettuun suojaan. Crimis loppuverrytteli hevosen ja ratsasti tallinpihaan, sitoen hevosen kiinni hoitopuomiin. Vein viimeisetkin esteet suojaan ja suljin kentän portin, joka narahti hieman. Kävin pikaisesti pyörähtämässä toimistossa ja Crimisin luona, ja viimein hyppäsin lava-autoni kyytiin ja ajoin kohti kotia.
03.02.2013 Estevalmennus, Hemppa
Crimis oli jo kävelemässä Nuten kanssa kun saavuin. Tervehdin heitä. Aloin kokoamaan pituushalkaisijalle jumppasarjaa, joka toinen este oli kuusikymmensenttinen ja loput seitsenkymmensenttisiä. Pyysin Crimistä keräämään ohjat ja siirtymään raviin. Alkulämmittelynä he ravasivat muutamia ympyröitä molempiin suuntiin, ja Nutte yritti aluksi luistaa, mutta Crimis laittoi sen ehti kuriin. Pyysin heidät jumppasarjalle ravissa. Nuten piti hypätä selkeästi, mutta ei liian korkealle. Crimis huolehti hyppykorkeuksista hyvin ja Nutte loisti. Pyysin heitä jumppasarjalle muutaman kerran ravissa ja laukassa molempiin suuntiin. Hyvin meni sekin. Päästin Crimiksen ja Nuten kävelemään hetkeksi, ja kokosin 120 cm esteen kaviouralle, ja aloin rakentamaan rataa. Neuvoin radan, ja annoin Crimiksen aloittaa. Minun piti ajoittain kiljua puolipidätteitä, mutta toisella kerralla meni jo paremmin.
Oritesti joulukuu 2012
Kävimme Nuten kanssa Guards Hingstarin järjestämässä este-ja kouluorien arvostelutapahtumassa 01.12.2012. Mukava kokemuksena tuo oli meille molemmille, mutta tulokset eivät oikein ilahduttaneet. Nutte möhli suorituskokeen 7 virhepisteellä. Kokonaisuudessaan pisteet olivat lopussa tällaiset:
(5 - 6 - 6 - 5 = 22p) eli rakenteesta 5 pistettä, liikkeestä/hypystä 6, luonteesta 6 ja suorituskyvystä 5.
Ehkä sitten ensi kerralla paremmin, tällaisesta ei lannistuta!
26.04.2012 Estevalmennus ryhmässä, Norpatar
Valmennukseen osallistuvat ratsukot voivat verrytellä maneesissa tai koulukentällä sileällä, ennen kuin saapuvat derbykentälle, johon on rakennettu paljon esteitä ja haastavia teitä. Kaikilla valmennuksen ratsuilla tulee olla nurmihokit jalassa, jotta työ olisi turvallista. Ratsukot suorittavat valvonnan alla tutustumisen derby-kenttään ja verryttävät hevosia hetken laukassa istuen kevyessä istunnassa ja laukaten rentoa laukkaa. Hevoset pyritään ratsastamaan vähintään avoimeen muotoon, mutta mitä rennompi aluksi, niin sitä parempi. Kun hevset ovat rentoja aletaan tekemään töitä. Työt alkaa aina rentoutumisella, jotta lihakset ovat varmasti kaikki käytettävissä oikein. Aloitamme esteverryttelyn perus laukka puomeilla, joiden välissä katson ratsastajien istunnat. Puomien väleissä on istuttava satulaan ja puomilal pieni kevyt istunta riittää. Ei aleta harrastamaan sukellus harjoituksia. Sitten lisäämme haastavuutta ja laitamme jumppa kavaletteja hyvin lyhyillä väleillä, joissa ratsastajat istuvat varmassa kevyessä istunnassa antaen hevoselle tilaa liikkua ja tehdä omia valintojaan. Jos hevonen valitsee väärin, niin vasta silloin puututaan asiaan. Siirrytään kahdeksikolla hyppäämään ristikkoa, joka lopulta on niin iso, kuin ristikon voi nostaa. Molemmat laukat tulee näin verryteltyä. Oikeat hyppelyt aloitamme kaarevilla estelinjoilla, joissa kiinnitetään huomiota hevosten kuuliaisuuteen (menevät juuri sinne, minne ratsastajat haluavat). Tehtäviä voidaan yksilöllistää ratsukon tason mukaisesti. Rataharjoituksissa on vaativan ja vaikean tason ratoja. Radat mutkittelevat ympäri derby kenttää, mutta ei mene derby esteille. Esteet ovat melko perus esteitä. Valmennuksessa kiinnitetään huomiota ratsastajan vaikutukseen hevoseensa. Sekä siihen, että hevonen vastaa apuihin oikein.
Nutte oli selkeästi valmennuksen tasaisempi ratsu. Vaikka virheitä tuli, niin ne olivat hyvin pieniä. Joitakin puomeja kolahti alas, mutta ei oikeastaan muuta. Nutte oli kokoajan positiivinen ja yhteistyöhaluinen. Orilla on hyvä hyppy, mutta isommilal esteillä tekniikka meinaa pettää ja pyytää ratsastajalta apua. Kun ratsastaja osaa toimia, niin Nutte hyppäisi varmasti ihan mitä vain.
(Lisää valmennuksesta voit lukea täältä )
Estevalmennus, Kikkinen
Seuraavaksi oli Nuten ja Hantsun vuoro. Estevalmennuksen tarkoitus oli aikaratsastus, teiden katsominen ja korkeushyppy. Elikkä rakensin maneesiin kaksi estettä molemmat kummankin pitkän sivun loppuun.
Aloitimme kuitenkin perus alkuverryttelyistä, johon siis kuului hieman käynti ja ravityöskentelyä itsenäisesti. Laukkaverryttelyt aloitettiin saman tien puomien kanssa. Elikkä laukka nousisi pitkänsivun alussa ja kestäisi puomille, puomin jälkeen muutama askel vielä laukkaa, pysähdys, peruutus ja uusi laukka uudelle pitkälle sivulle. tehtävä toistettiin muutaman kerran molempiin suuntiin, kunnes nostin puomit pieniksi pystyiksi. Tarkoitus oli koota laukka ensin ja sitten ottaa spurtti uudelle esteelle. Nuten laukka hajosi holtittomaksi aina spurtissa, joten pyysin Hantsua ottamaan pysähdyksen ennen spurttia. Tämän jälkeen Nute toimi melko hyvin, joten pääsin nostamaan esteitä pikkuhiljaa ylöspäin. Myös vaadinjo ratsukkoa oikeasti ratsastamaan aikaa. Nyt ei enään riittänyt se että askelpituus on pidempi vaan tähdätään esteen sisäreunaan ja tiukentaa kaarretta sitä mukaan mitä sisemmäksi vedin toista estettä. Nute oli aluksi hämmentynyt siitä että esteet saattoivat liikkua yhden kierroksen aikana, mutta se rauhoittui nopeasti. Hantsulla meinasi unohtua välillä ulko-ohjan tuki, mutta kun olin huomauttanut asiasta tarpeeksi monta kertaa, niin olivat esteet melkein samalla linjalla. Esteet nousivat sitämukaan, mitä ratsukko selviytyi teistä. Lopuksi esteiden korkeus hipoi 120cm.
Tiivistettynä Hantsulla todella hieno tapa ratsastaa hevosta ja katseen merkitys esteratsastuksestaon mennyt hyvin ratsastajan päähän. Nute oli ehkä hieman raakile heppa ja kaipasi paljon ratsastajan tukea, muuten oikein kiva pari ja tästä kuullaan vielä!
|
02.11.2011 Door Away, ERJ esteratsastus, 140cm (01/30) 02.11.2011 Door Away, ERJ esteratsastus, 130cm (04/30) 01.11.2011 Door Away, ERJ esteratsastus, 140cm (05/30) 31.10.2011 Door Away, ERJ esteratsastus, 140cm (05/30) 30.10.2011 Door Away, ERJ esteratsastus, 140cm (05/30) 30.10.2011 Door Away, ERJ esteratsastus, 130cm (05/30) 30.09.2011 Dark Side Trakehners, ERJ CUP esteratsastus, 130cm (15/226) 13.09.2011 KK Bailador, ERJ esteratsastus, 140cm (06/50) 09.05.2012 Solo, Villi esteratsastus, 130cm (2/21) 08.05.2012 Solo, Villi esteratsastus, 140cm (4/16) 07.05.2012 Solo, Villi esteratsastus, 120cm (3/38) 18.03.2012 Miitsu, Villi esteratsastus, 140cm (2/13) 01.11.2011 Minion, Villi esteratsastus, 80cm (07/91) 22.10.2011 Bravo, Villi esteratsastus, 130cm (02/09) 22.01.2011 kutsu, Villi esteratsastus, 110cm (01/14) 22.01.2011 kutsu, Villi esteratsastus, 100cm (01/24) 01.01.2012 Vitry, MEJ maastoesteratsastus, 130cm (2/16) 30.01.2012 Special Ring, KERJ kenttäratsastus, CCI/CIC4 (3/38) 23.01.2012 Bairdon, KERJ kenttäratsastus, CCI/CIC4 (3/27) 01.11.2011 Kärmeniemi, KERJ kenttäratsastus, CCI/CIC1 (06/40) 26.12.2011 Ht.net, Pikanäyttely. LKV2 (tuomari: apiljavanilja) |